1 Johdanto

Tie­toi­suus il­mas­ton­muu­tok­sen ris­keis­tä on li­sään­ty­nyt ja suo­ma­lai­set laa­jas­ti ha­lua­vat toi­mia il­mas­ton­muu­tok­sen hil­lit­se­mi­sek­si (YM, 2019). Lop­pu­vuon­na 2018 kahdeksan eduskuntapuoluetta lin­ja­si yh­tei­sis­tä il­mas­to­po­li­tii­kan ta­voit­teis­ta. Suo­mi ja EU ovat si­tou­tu­neet Pa­rii­sin il­mas­to­so­pi­muk­ses­sa an­net­tui­hin pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voit­tei­siin ja pääs­tö­vä­hen­nys­ten kun­nian­hi­mon nos­ta­mi­ses­ta neu­vo­tel­laan.

Hal­li­tus­ten­vä­li­nen il­mas­to­pa­nee­li IPCC jul­kai­si mar­ras­kuus­sa 2018 eri­kois­ra­por­tin, jos­sa ar­vioi­tiin il­mas­ton 1,5 läm­pö­as­teen nousun vai­ku­tuk­sia ja mah­dol­li­sia pol­ku­ja sen es­tä­mi­sek­si. Ra­por­tin mu­kaan il­mas­ton läm­pe­ne­mi­nen yli 1,5 °C ai­heut­tai­si suu­rel­la var­muu­del­la mer­kit­tä­viä ris­ke­jä ih­mi­sil­le ja luon­nol­le. Elä­män pe­rus­e­del­ly­tyk­set ovat vaa­ras­sa ja ris­kit ter­vey­del­le, elin­kei­noil­le, ruo­an- ja ve­den­saan­nil­le, tur­val­li­suu­del­le sekä ta­lous­kas­vul­le voi­mis­tu­vat il­mas­ton läm­me­tes­sä. (IPCC, 2018.)

Jot­ta läm­pö­ti­lan nouse­mi­nen yli 1,5 as­teen ver­ran voi­tai­siin es­tää, se edel­lyt­tää no­pei­ta ja laa­ja-alai­sia toi­mia. Net­to­pääs­tö­jä tu­li­si alen­taa glo­baa­lis­ti noin 45 pro­sent­tia vuo­teen 2030 men­nes­sä ver­rat­tu­na vuo­teen 2010. Vuo­si­sa­dan puo­les­sa­vä­lis­sä net­to­pääs­töt tu­li­si saa­da jo nol­laan. Ris­kit ja kus­tan­nuk­set kas­va­vat, mi­kä­li il­mas­to­toi­miin ryh­ty­mi­nen vii­väs­tyy. IPCC:n ra­port­ti myös to­te­aa, että Pa­rii­sin il­mas­to­so­pi­muk­ses­sa teh­dyt si­tou­muk­set ei­vät suu­rel­la var­muu­del­la rii­tä es­tä­mään 1,5 °C läm­pe­ne­mis­tä. (IPCC, 2018.)

Mi­ten il­mas­ton­muu­tos­ta voi­daan hil­li­tä? Vaih­toeh­toi­sia vä­li­nei­tä on run­saas­ti. Mi­kä­li po­liit­tis­ta tah­toa löy­tyy, il­mas­to­po­li­tii­kan haas­teek­si ei muo­dos­tu vä­li­nei­den puu­te, vaan tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ten vä­li­nei­den va­lin­ta.

Il­mas­to­po­li­tii­kan vä­li­neis­tä on ker­ty­nyt run­saas­ti sekä tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­tie­toa että ko­ke­muk­sia käy­tän­nön so­vel­luk­sis­ta. Meil­lä on enem­män tie­toa il­mas­ton­muu­tok­sen rat­kai­suis­ta kuin ehkä ylei­ses­ti tie­dos­te­taan.

Täs­sä ra­por­tis­sa esi­tel­lään vaih­toeh­toi­sia po­li­tiik­ka­vä­li­nei­tä il­mas­ton­muu­tok­sen hil­lit­se­mi­sek­si ta­lous­tie­teel­li­sen tut­ki­mus­kir­jal­li­suu­den poh­jal­ta. Pyr­ki­myk­se­nä on tar­jo­ta yleis­ta­jui­nen kat­saus vä­li­neis­tä, joil­la pää­tök­sen­te­ki­jät voi­vat oh­ja­ta ta­lou­den koh­ti il­mas­to­ta­voit­tei­ta.

En­nen vaih­toeh­tois­ten vä­li­nei­den esit­te­lyä on syy­tä poh­tia, mil­lai­sia omi­nai­suuk­sia hy­väl­tä il­mas­to­po­li­tii­kal­ta tu­li­si odot­taa? Mil­lä kri­tee­reil­lä vaih­toeh­toi­sia vä­li­nei­tä tu­li­si ar­vioi­da, jot­ta osaam­me va­li­ta oi­keat kei­not es­tää il­mas­ton yli 1,5 as­teen läm­pe­ne­mi­nen?

Pyr­ki­myk­se­nä on luo­da vii­te­ke­hys, joka aut­taa ar­vioi­maan po­liit­ti­sia vaih­toeh­to­ja ja jä­sen­tä­mään il­mas­to­kes­kus­te­lua. Ra­por­tis­sa tar­kas­tel­laan il­mas­to­po­li­tii­kan vai­kut­ta­vuut­ta, kus­tan­nus­te­hok­kuut­ta, kan­nat­ta­vuut­ta sekä oi­keu­den­mu­kai­suut­ta.

Vä­li­neet voi­daan jao­tel­la seit­se­mään luok­kaan. Näis­tä kes­kei­sim­piä vä­li­nei­tä ovat pääs­tö­kaup­pa ja hii­li­ve­ro. Li­säk­si tar­kas­tel­laan kiel­to­ja, sään­te­lyä, il­mas­to­tu­kia, hii­li­tul­le­ja, in­for­maa­tio-oh­jaus­ta sekä tek­no­lo­gi­sen ke­hi­tyk­sen tu­kia.

Tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sen il­mas­to­po­li­tii­kan ko­ko­nai­suu­des­ta on muo­dos­tu­nut tut­ki­mus­kir­jal­li­suu­des­sa ver­rat­tain yh­te­näi­nen nä­ke­mys. Vai­kut­ta­va ja kus­tan­nus­te­ho­kas il­mas­to­po­li­tii­kan ko­ko­nai­suus pe­rus­tuu en­si­si­jai­ses­ti hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen hin­noit­te­lul­le, mikä on­nis­tuu mark­ki­naeh­tois­ten vä­li­nei­den ku­ten pääs­tö­kau­pan ja hii­li­ve­ron avul­la. Hii­len hin­noit­te­lu tar­koit­taa, että net­to­pääs­tö­jen ai­heut­ta­mi­ses­ta koi­tuu nii­den tuot­ta­jal­le kus­tan­nus. Hii­len hin­taa nos­ta­mal­la voi­daan las­kea net­to­pääs­töt ta­voi­tel­lul­le ta­sol­le.

Mark­ki­naeh­toi­sen lä­hes­ty­mis­ta­van tar­koi­tuk­se­na on saa­da ai­kaan mah­dol­li­sim­man suu­ri il­mas­ton­muu­tos­ta hil­lit­se­vä vai­ku­tus ja pie­nen­tää sii­tä ai­heu­tu­via yh­teis­kun­nal­li­sia kus­tan­nuk­sia. Luo­mal­la riit­tä­vät ta­lou­del­li­set kan­nus­ti­met po­liit­ti­set pää­tök­sen­te­ki­jät voi­vat oh­ja­ta ta­lou­den­pi­tä­jät vä­hen­tä­mään net­to­pääs­tö­jä ja ke­hit­tä­mään sii­hen tar­vit­ta­vat tek­no­lo­giat. Näin pää­tök­sen­te­ki­jöi­den ei tar­vit­se tun­tea sy­väl­li­ses­ti kaik­kien eri­lais­ten ny­kyis­ten ja tu­le­vien tuo­tan­to­ta­po­jen tek­ni­siä yk­si­tyis­koh­tia tai ku­lut­ta­jien eri­lai­sia miel­ty­myk­siä.

Hii­len hin­noit­te­lun li­säk­si on pe­rus­tel­tua tu­kea tek­no­lo­gis­ta ke­hi­tys­tä sekä tar­jo­ta ku­lut­ta­jil­le ja yri­tyk­sil­le pääs­tö­jen vä­hen­tä­mis­tä hel­pot­ta­vaa in­for­maa­tio­ta. Il­mas­to­tu­kien avul­la voi­daan kan­nus­taa kas­vat­ta­maan hii­li­nie­lu­ja ja ra­hoit­taa net­to­pääs­tö­jen vä­hen­nyk­siä kan­sain­vä­li­ses­ti. Mi­kä­li edel­lä esi­te­tyt vä­li­neet ei­vät ole käy­tet­tä­vis­sä, on mah­dol­lis­ta myös sään­nel­lä pääs­tö­jä ai­heut­ta­vaa toi­min­taa suo­raan.

Il­mas­to­po­li­tii­kan ko­ko­nai­suu­den suun­nit­te­lus­sa tu­li­si huo­mioi­da il­mas­to­po­li­tii­kan glo­baa­li luon­ne ja vält­tää pääl­lek­käi­siä vä­li­nei­tä. Myös ko­ti­mai­sen il­mas­to­po­li­tii­kan tu­li­si täh­dä­tä en­si­si­jai­ses­ti glo­baa­lien net­to­pääs­tö­jen vä­hen­tä­mi­seen, mikä on il­mas­ton­muu­tok­sen hil­lin­näs­sä olen­nai­sin­ta.

Tut­ki­mus­kir­jal­li­suu­den pe­rus­teel­la näyt­tää sel­väl­tä, että il­mas­ton­muu­tok­sen py­säyt­tä­mi­sek­si on ole­mas­sa kaik­ki tar­vit­ta­vat po­li­tiik­ka­vä­li­neet.

Tä­män ra­por­tin lu­vus­sa 2 esi­tel­lään il­mas­to­po­li­tii­kan vä­li­neil­tä toi­vot­ta­via omi­nai­suuk­sia, joi­den va­los­sa vä­li­nei­tä tar­kas­tel­laan lu­vus­sa 3. Lu­vus­sa 4 poh­di­taan il­mas­to­po­li­tii­kan ark­ki­teh­tuu­ria eli vä­li­nei­den muo­dos­ta­maa ko­ko­nai­suut­ta Suo­mes­sa ja kan­sain­vä­li­ses­ti. Lo­puk­si kes­kei­sim­mät ha­vain­not ve­de­tään yh­teen.